Vanha päärakennus
Isokylän kartano on entinen rälssisäteri, joka jo keskiajalla oli asumakartanona. Tila kuului yhdelle suvulle vuodesta 1652 lähtien. Isokylän Säteri* mainitaan jo 1400-luvulla ja oletettavasti päärakennuksen kiviperusta voisi olla jo tältä ajalta. Itse rakennusrunko on rakennettu pääosin 1800-luvun puolella. Isokylä on kulmarakennus, johon on tehty kaksi jatkosta aikojen saatossa. Rakennus on palanut monta kertaa. Nykyisen muotonsa rakennus on saanut 1957, jolloin siihen tehtiin paljon perusparannuksia. Eteläpuolella oleva parveke on rakennettu vuonna 1970. Rakennuksen tuvasta löytyy edelleen iso leivinuuni, joka tosin ei ole enää käyttökunnossa. Tuvasta löytyvät myös vanha kerrossänky ja uuninpankko, jotka muistuttavat tunnelmallisesti menneestä ajasta.
Nykyään idyllinen Isokylän Vanha Päärakennus palvelee Kultaranta Resortin asiakkaita n. 40 hengen juhla- ja kokoustilana.
*Säteri (ruots. säteri) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta. Tavallisesti aatelissuvun omistuksessa oleva pää- ja sukukartano. (lähde:Wikipedia)
Kivinavetta
Navetta on rakennettu vuonna 1827 ja uusittu vuonna 1904. Toiminut aikanaan 30 lehmän kivinavettana.
Rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen vuosina 2006-2007, kun se remontoitiin ensin Kultarannan Klubirakennukseksi ja sittemmin juhlatilaksi. Kivinavetan yläkerrasta löytyy myös viihtyisä sauna sekä parvekkeellinen takkahuone.
Lampola
Tämä lampaita varten rakennettu kivinavetta on 1800-luvulta, tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. Lampolaan on aikanaan mahtunut noin 30 lammasta.
Nykyään Lampola tarjoaa intiimin tilan pienimuotoisiin tilaisuuksiin, kuten polttareihin ja illanviettoihin tutulla porukalla. Lampolan perinteisen saunan lauteille mahtuu mukavasti 12 henkeä. Leppeiden löylyjen lomassa voi rentoutua kylpypaljun lämmössä. Saunan ja paljun jälkeen voi tunnelmoida vielä takkatulen lämmössä.
Kappeli
Rakennettu 1818, alun perin viljavarastoksi.
Remontoitiin vuoden 2009 aikana ja vihittiin käyttöön saman vuoden syyskuussa. Restauroinnissa pyrittiin säilyttämään koko vanhan rakennuksen historia. Enkelinhahmoiset alttaritaulut on maalannut Kuusamolainen taiteilija Anu Turunen. Kappeli on kaikkien kirkkokuntien ekumeenisessa käytössä ja se sopii tunnelmaltaan hyvin esimerkiksi häihin tai ristiäisiin. Kappeliin mahtuu istumaan 40-50 henkeä.